Nakkula 1600 - 1700-l alku

1600 luvun loppu

1600 luvulla Saamelaiset kalastelivat merenrannalla Peräpohjolassa ja metsästelivät erämaita aina Keskisuomea myöten. Savosta tuli paljon uudisasutusta Peräpohjolaan. Tornio eroaa Alatorniosta omaksi seurakunnakseen ja saa kaupungin oikeudet. Näissä tapahtumissa mainitaan Wallot, Kasat,  Mansikat ja Saxit- ei Nackua. 

1600 luvun lopulla oli suuret kuolonvuodet. 1695-1696 myöhäinen kesä, aikaiset hallat ja seuraavan talven kesä keskellä talvea vei kansalta viljat, siemenviljat,  karjat ja kaiken vaihdettavan. Nälkä vei kerjuulle ja tauteihin. 20-25% väestöstä kuoli. Pohjoiseen kerättiin avustuksia ympäri Euroopan. 

Väestön kehitys Suomessa:

1650 450 000 +50.0%

1695 500 000 +11.1%

1721 391 000 −21.8%

1750 421 000 +7.7%

1760 491 000 +16.6%

1770 561 000 +14.3%

1780 663 000 +18.2%

1790 705 600 +6.4%

Kartta Raumolta vuodelta 1681

N=Nakkula M=Vallo O,P= Mansikat D,B=Tapanit  /  Kasat ja Niemitalot puuttuu kartasta - sijaitsevat ylempänä.

Raumon Wirtojen Warsilla on myös kartta s.29, verotuskartta vuodelta 1681. Siina Nakkulassa on 2 taloa N ja L. Tällöin tila on siis jakaantunut kahtia. Molempien talojen haltijana oli leskiemäntä. Nacku nimitys olisi siis voinut tulla näistä leskiemännistä, mutta kun kartoissa 1681 on jo tilan kohdalla N, niin taitaa nimi olla aikaisempaa perua.

"Olisiko se Nakkulan synty just tässä silmiemme edessä. Sotilaita - ja sotilastorppa. Maata sai valtaamalla (aloittamalla hoitamisen) ja ilmoittamalla siitä kylän luotetulle miehelle. 

Tuvan Maiju muisteli Piehin rannassa olleen savupirtti, siis Margareta lesken tila."

Nakkulan puumerkki

Manttaalikirja v. 1702, melko hyvin luettava. Leskiemännät Mansikan ja Wallon välissä.
Aikaisemmissa 1600 luvun manttaalikirjoissa ei ole sukunimiä ollenkaan eikä käsiala ole luettavaa.

Manttaalikirjat ja kirkonkirjat on tähän aikaan niin huonosti luettavia, että laitan Hiskin haun. Tämä on meidän Nakkulan talon leskiemäntä. Kun en osannut käsialaa lukea, niin kysyin asiantuntijoilta Facebookin sukututkimusryhmästä, ja heidän mielestään lukee:

Juliaana sotilaan leski , mitä tämä Clemet Johansson nimen perässä tarkoittanee? S. vuonna 1664.

toisen talon Margareta sotilaan/lasimestarin leski. (Manttaalikirja v. 1702)

"Mistähän lasinvalmistus oli opittu, melko harvinaista tuohon aikaan. Ehkä sotamatkoilta tai Ruotsin lapin lasihyteistä."

1700 luku

Juliaanasta (ja miehestään Ericistä) löytyy manttaalikirjojen lisäksi rippikirjoista vain seuraava tieto:

Kuollut	Haudattu	Kylä	Talo	Henkilö	Kuolinsyy	vv	kk	vko	pv
11.2.1731	28.2.1731	Ned. Raumo		Juliana Larsd:r		67
	alkup - PIK: Erich Michelssons änckia, ell. Olof Nackus mor.

ja tässä hänen poikansa Olof  s.1686, joka 1715 manttaalikirjojen mukaan Nakkulan isäntä:

Syntynyt	Kastettu	Kylä	Talo	Isä	Äiti	Lapsi
19.1.1728	21.1.1728	Ned: Raumo		Olof Erss: Nacku	Anna Jönsd:r	Erich
24.8.1733	26.8.1733	Ned: Raumo		Olof Erss: Nacku	Anna Jönsd:r	Olof (+)
22.3.1738	25.3.1738	Ned: Raumo		Olof Erss: Nackula	Anna Jönsd:r	Margaretha

Haudatut

						Ikä
Kuollut	Haudattu	Kylä	Talo	Henkilö	Kuolinsyy	vv	kk	vko	pv
20.3.1748	10.4.1748	Ned. Raumo		Olof Erichsson Nackula		62
	alkup - PIK: m. Juliana Larsd:r

Olofille syntyi siis poika Eric, josta tuli seuraava isäntä. Syntymävuosi 1728 on kylläkin sukkela. Olisiko ensimmäinen Eric kuollut ja toinen Eric ollut Olofin kaksoisveli? Kaikissa myöhemmissä kirkonkirjoissa syntymävuosi on 1733.

Eric Nakkula 1733-1791

Rippikirja 1764-1770. (Tässä näkyy jo viittaus Beculaan ja uuteen vaimoon.)

Eric  avioitui Margaretha Pärsdr Innalan (1734-1771) kanssa Nikkalasta  6.4.1755 ja sai häen kanssaan lapset :

Olof 1756, Peter 1757, Anna 1758,  Caisa 1765 ja Abram 1768-1804

Margaretha Innala kuoli 1771 ja Eric möi talon, muutti lapsineen Nikkalaan Pekolan taloon. 

Hän meni uusiin naimisiin1775 nimellä Eric Pekola, 

koska oli Nikkalan Pekolan 1/6 manttaalin talon Nro23 isäntä.

Vihityt

Kuul.	Vihitty	Kylä	Talo	Mies	Vaimo	Kylä	Talo
	30.3.1775	Nikkala		Änk Erich Olsson Pecola	änk. Anna Larsdr.	Påtan

Tässä linkki rippikirjaan v. 1780-1797 Kärsbäck = Nikkala

Eric kuoli 1791 eli asui Nikkalassa 19 vuotta.

1800 luvulla Pekolan tilan isäntänä näyttää oleva Johan Nilss. Pekola, mutta hänkin kuoli nuorena. Olisikohan tämä Johan ollut toisen vaimon poika edellisestä liitosta?
Monia Suomen sota vei heistäkin.

						Ikä
Kuollut	Haudattu	Kylä	Talo	Henkilö	Kuolinsyy	vv	kk	vko	pv
30.1.1791	13.2.1791	Kjärsbäck		G: B; Olofs s: Eric Pekula	h: feb:	57
29.5.1804	3.6.1804	Nikkala		og: drg: Abram Erss: Pekula	sv:sj:	35
5.1.1809	5.2.1809	Nickala		Enk: Anna Larsd:r Pekula	feber	68
21.1.1809	5.2.1809	Kärsbäck		og: p: Juliana Ersd:r Pekula	feber	25
13.1.1809	5.2.1809	Nickala		og: drg: Pehr Erss: Pekula	feber	50
4.3.1813	4.4.1813	Nickala		gif: h:b: Johan Nilss: Pekula	lungs	39

Siltähän se siis näyttää, että alkuperäisiä Nakkuloita emme ole. Näin on käynyt useimmissa taloissa vuosien varrella. Omistajat ovat vaihtuneet, mutta tila menee eteenpäin siitä huolimatta.

Varsinkin 1800-l puolivälissä Raumolla monet talot vaihtoivat omistajaa, esim Tapani ja Tussari. Verot oli maksettava, perijänä kirkko. Jos jätti maksamatta kolmannen kerra, vietiin tila, olosuhteista riippumatta. Ostajana oli usein kirkkoherra tms. Myös lapsikuolleisuus pieneni eikä tilasta ollut jakaa jokaiselle lapselle. Tuli torppareita, mäkitupalaisia ja renkejä omassa kotitalossa tai naapurissa. Torppari oli vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta. Mäkitupalaisilla oli vuokralla vain lähinnä asuntotontit. Torpparit maksoivat torppansa vuokran maanomistajalleen tyypillisesti tekemällä päivätöitä eli taksvärkkiä vuokranantajansa tilalla. Toisinaan vuokraa maksettiin myös torpan tuotteilla. 1918 tuli torpparilaki, joka laki oikeutti vuokratilalliset halutessaan lunastamaan tilansa itselleen. Torpparilain perusteella lunastettiin 1940-luvulle mennessä 45 000 tilaa itsenäisiksi.

Katsotaas siis minne ne juuret juontaa seuraavilta sivuilta.

1700 luku: 6. sukupolven tapahtumia Pekola Sax Tiensuu

1700 luku

Ruotsin valtakunta 1737 Homan

Anders Michelson Pekola

syntynyt noin 1706 Alatornion Nikkalassa

Isä:Mickel Mickelson Pekola 1676 - 1739, Andersin syntyessä 30v.

Äiti; Mali Jönsdr 1683 - 1740, Andersin syntyessä 28v.

Avioitui 12.12. 1736 

Aviopuoliso

Ella Abrahamsdr Sax

syntynyt 1708 Haaparannalla ja kuoli 1763 Nikkalassa

Vanhemmat : Abraham Clementson Sax  * - 1772 Haparanda

                      Margeta Israelsdr Rechrdt 1674 - 1740

Anders ja Ella asuivat Nikkalassa (Kärsbäck) ja omistivat 1/6 manttaalin tilan Pekola N21, jonka Anders vaimonsa kuoltua 1763 luovutti vuonna pojanneen  Johanille.

Kuollut		Kylä		Henkilö	Kuolinsyy	vv	kk
15.11.1763		Nickala		Hustr: (m: Margeta Isrdr fad: Abrah: Clemetsson) Ella Abrahamsd:r	lungsot:	55	6

Lapset:

Malin Andersdr Pekola 1739 - 1766, kuoli lapsivuoteeseen

Anders Andersson Nakkula (Pekola) 1741 - 1808, kuuro, 

                                                            muutti Alaraumon Nakkulaan (josta Nakkula nimi)

                                                            perheensä kanssa, kuoli naimattomana renkinä

Johan Andersson Nakkula (Pekola) 1744 - 1802 avioitui Nikkalassa, oli Pekolan isäntä Nikkalassa

                                                             muutti isännäksi Alaraumon Nakkulaan kso. seur. sukupolvi

Nils Andersson Järvi (Pekola) 1746 - 1805 avioitui ja hänestä tuli tilan Järvi isäntä

Margareta Andersdr Nakkula (Pekola) 1749 - 1787 avioitui Alaraumolaisen 

                                                               Henrik Anderson Nakkulan kanssa (2. Nakkula) 23.2. 1772, 

                                                               kuoli lapsivuoteeseen 1787

Anders muutti poikiensa mukana Alaraumolle Nakkulaan alkuvuodesta 1772, ehkä  tyttärensä Margaretan turvaksi, joka avioitui naapuriin Nakkulaan. Morsiamen matkassa tuli koko suku?

Anders kuoli muutaman vuoden kuluttua muutosta 70 vuotiaana,

=

Kuollut		Kylä		Henkilö	Kuolinsyy	vv
23.8.1776		N: Raumo		Änkl: (f: Mick: Olsson, m: Malin Jönsd:r) Anders Mickelsson Nackula	feb: acuta	70

Tiensuu

 .........

5. sukupolven tapahtumia Nakkula Nätsaari

  Johan Andersson Nakkula (Pekola)   

Tulosta sikupuu

• Syntynyt 31. maaliskuuta 1744 - Nikkala, Alatornio
• Kuollut 10. huhtikuuta 1802 - Alaraumo, Alatornio , ikä kuollessa 58 vuotta vanha

 Vanhemmat

• Anders Michelson Nakkula (Pekola) ca 1706-1776
• Ella Abramsdr Sax 1708-1763

 Aviopuoliso(t) ja lapset

•  Puoliso Kerstin (Cristina) Hansdr 

• - ca 1746-1809 ei löydy sukunimeä eikä vihkitodistusta
• Kerstin 24 v Andreaksen, 26v Johanin ja 36v Cristinan syntyessä, Johan 2 vuotta vanhempi
• Kerstin/Cristina hoiti Nakkulan taloa Johanin kanssa isä Johanin kuoltua 1802
• Kerstin/Cristina kuoli Suomen sodan aikaan Nikkalassa 63 vuotiaana, häneltä jäi hyvin niukka testamentti tytär Cristinalle

Seinäkello, kangaspuut, pata, kirstu ja raamattu.

"Seinäkello tähän aikaan oli tosi harvinainen. 1600 luvulla kelloja oli vain suurimmissa kirkoissa. 1700 luvulla kelloja alkoi saada yksityisillekin ihmisille, mutta se oli rikkaiden statussymboli. Tässä kello on arvioitu noin 1 lehmän arvoiseksi, 6 talaria. 

Katsoin muitakin perunkirjoja,  Kasalassakin oli seinäkello. Se oli arvioitu samanarvoiseksi kuin kangaspuut, 32 killinkiä, joka oli 32/48 talaria"

• lapset
  •  Andreas Johansson Nakkula (Pekola) 1770-1808meni naimisiin Brita Tyskin kanssa 1801, lapsia ehkä on - ei tietoa
  • häneltä jäi testamentti puolisolleen Britalle. Brita avioitui vuoden päästä 1810 Hans Råusun kanssa Vojakkalasta
  •  Johan Johansson Nakkula 1772-1809 Nakkulan isäntä 1802 - 1809, naimaton, häneltä jäi testamentti, uskottuna miehenä lanko Abraham Henrikson Nätsaari
  •  Cristina Johansdr Nakkula 1782-1858 Nakkulan emäntä 1810 - 

Tässä Andreas Johansson Nakkulan perunkirja ilmoittajana/edunsaajana Brita Tysk:

Seteleitä 100 talaria (=n. ½ tilasta), hopeaa: 5 sormusta, nuuskarasia

3 tynnyriä siemenviljaa, 3lehmää, 2 lammasta, 8 silakkaverkkoa, 17 pientä verkkoa, 4 lohiverkkoa, 2 kärryt, purje, ankkuri, paljon rahasaatavia.
 (RWW kirjassa moitittiin omaisuutta vähäiseksi, Samaa suuruusluokkaa oli talonpoika Johan Tomasson Kasalan jäämistö.)

Perunkirjat vain jäsenille.  Näpäytä, niin kuva aukeaa omaan ikkunaan. Sulje painamalla X.

  Henrich Olofsson Tiensuu

Tulosta sikupuu

• Syntynyt  - Hietaniemi (Ruotsin Karunki)
• 
  

Puoliso, vihitty 

  Brita Jonsdr

Lapset

Olaus Henricsson Tiensuu; Johannes Henricsson Tiensuu; Ella Henricsdotter Tiensuu; Isaacus Hendriksson Tiensuu; Henrik Henriksson Tiensuu; Abraham Henriksson Tiensuu

Tässä  (huono)  kartta Alatorniosta 1808, mistä voit tutkia eri kylien sijainnin. Huonosti kyllä näkyy.

4. sukupolvi Abraham Henricson Nakkula (Näätsaari) 1767-1842

Tarkastele sukupuuta.

Abraham Henrikson Nätsaaren  lapsuudesta ei löydy kirkonkirjoista tietoa, ei syntymästä, kasteesta eikä rippikoulusta. Syntymäaika ilmenee aikuisiän rippikirjoista. Nätsaaren tilalta nro 11, jonka isäntä hänen isänsä Henrik Danielsson Nätsaari (Pritz) on, löytyy kyllä lapsia ja niiden puolisoita jne. Abrahamia (tai Isakia) ei kuitenkaan näy. 

Tilanne rippikirjoissa 1780-1790

Abrahamin syntymäaika näille vanhemmille on kuitenkin mahdollinen, lapsia on syntynyt aina 1748 - 1769, joten ikäeroa lapsilla oli jopa 20 vuotta. ( Abrahamin syntyessä 44 ja 41 vuotiaita). Abrahamin syntyperästä ei  ole täyttä varmuutta, koska sukuniemeä ei siihen aikaan ollut - vaan tilan nimi. Ei lähipiirissä kuitenkaan ole muitakaan Henric nimisiä isäksi sopivia.  Rippikirjassa 1800-1818 on kirjattuna Abraham perheineen ja Isak perheineen. Tila Nätsaari Nro 12 on kulkenut Nätsaaren suvussa ja pieni katkos tuli 1790 alussa kun Samuel Hansson Nätsaari (äidin=Brita Hansdr:n veli) kuoli 1792 ja jälkeläisetkin muutaman vuoden sisällä.  

Nätsaaren tila Nro 12 on verotila, jonka omistamiseen liittyy rasite ylläpitää kirkonmies förgångsman Johan Nyströmiä puolisoineen (s. 1748, k. 1827). 1790 lopussa  hänen poikansa Johan Johansson ja vaimonsa Ella Niemi yrittivät hoitaa tilaa muutaman vuoden. 1803 Abraham Henrikson  ilmestyy ensimmäisen kerran henkikirjojen mukaan Nätsaaren tilan Nro 12 isäntänä. Taloon muutti pian  myös Isak Henrikson puolisoineen. Isak siirtyi isännäksi Abrahin muutettua Nakkulaan. Johan Nyström kuoli 1827.

Abrahamin  äiti Brita Hansdr kuoli 1798 ja isä Henrik Danielsson kuoli 1800.

Abraham oli poikamies ja verotilan talonpoika avioituessaan Cristina Johandr Nakkulan kanssa 26.12. 1805.

Avioituessaan Abraham oli 38 vuotias ja Cristina 23 vuotias. Avioiduttuaan he asuivat Pirkkiössä Nätsaaren tilalla Nro 12. 

Rippikirja 1800-1818

Suomen Sota käytiin 1808 - 1809. Erityisen ankarasti sota koski Nakkulan taloa, jossa  kuolivat kaikki. Nakkulan 1/4 manttaalin talon jäädessä tyhjäksi, he muuttivat sinne 1809.  Heidän elämänsä siellä muotoutui ihan hyväksi. Heillä oli palvelusväkeä (2 renkiä ja 2 piikaa) ja Abraham valittiin kylä kuudennusmieheksi (6. man), joka oli kylän luottamusmies. Valinta oli oikea, sillä kaikki tapahtumat jotka jotenkin koskivat Abrahamia on hyvin ja ajoissa dokumentoitu ja löydettävissä kirkonkirjoista.

Abraham Henricsson Nakkula, puumerkki

Tässä on perunkirja Johan Johansson Nakkulan jälkeen, ilmoittajana lanko Abraham Henriksson.

Tämä linkki näkyy vain SSHY:n jäsenille.  Näpäytä katsoaksesi kuvaa tarkemmin.

1/4 manttaalin tila rakennuksineen, rautatyökaluja esim: kirves, saha, ruuvauskone, aura, kuokka ...

höylä, harava, villasakset, purje, 8 silakkaverkkoa, 13 pientä verkkoa, 6 lohiverkkoa, sänkkyvaatteina mm. raanu, hevonen, lehmä, hieho ja 3 lammasta,  paljon rahasaatavia ( enimmät Lars Larsson Tapani 37 ja Olof Kasala 38 talaria)

"Olikohan tuo raanu juuri se, joka 1940 talvisodan pakkasissa pelasti Villen ja sotakaverin, kun joutuivat partioreissulla jumiin. Olga-äiti oli laittanut sen Villen matkaan rintamalle."

"Perunkirjan perusteella Nakkula ei ollut suuri vilja- tai karjatila. Olisiko kalastus ollut enemmän sydäntä lähellä ja viljelystä pientilallisen elämisen tarpeiksi. Verkkojen lukumäärä oli säädelty, moneenko kullakin tilalla oli oikeus. RWW kirjassa tästä luettelo."

He saivat myös huokaista helpotuksesta sodan suhteen. Suomen ameija perääntyi ja entinen läänin- ja seurakunnanraja Kaakamojoesta muutui valtakunnanrajaksi Torniojokeen. Venäläiset sotilaat jäivät ja heitä oli talonpoikien ylläpidettävä.  Elämä seurakunnassa ja Torniojokilaaksossa sai muuten pysyä lähes ennallaan ja rajakysymyksistä neuvoteltiin hyvässä sovussa. Sodan seurauksena Suomi sai autonomisen aseman ja omat valtiopäivät jo 1809. Suomi sai pitää vanhat lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa, eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. Suomen perustuslaeiksi jäivät Kustaa III:n aikaiset lait, joissa hallitsijalla on suuret valtaoikeudet. Nyt Suomelle luotiin kuitenkin oma erillishallinto. Kolmen vuoden kuluttua tästä 1812 Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I halusi Suomen pääkaupungin lähemmäksi Pietaria ja kauemmaksi Ruotsista - Helsingin. Samassa yhteydessä Carl Ludvig Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uudelleen palon jäljiltä, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. 

Edlund 1893 Suomen S
Suuriruhtinaskunta

Lasten kastetodistusten mukaan Abraham piti hyviä suhteita  Johan Nyströmiin. Hyvät suhteet olivat myös  Nätsaaren kumpiinkin tiloihin vielä Nakkulan isäntänä olleessaankin.

Abraham kuoli 75 vuotiaana 1842 kuolinsyynä kasvain.

4. sukupolvi puoliso Cristina Johansdr Nakkula 1782-1858

Tarkastele sukupuuta.

Cristina oli perheensä kuopus. Hänen veljensä Anders oli syntynyt Nikkalassa = Kärsbäck, mutta Johan Alaraumolla.. Perhe muutti Alaraumolle = NederRaumo alkuvuodesta 1772.

Isä kuoli huhtikuussa 1802, äiti hoiti taloa Johan veljen kanssa. Cristiina avioitui Abram Henriksson Nätsaaren  kanssa tapaninpäivänä 1805 ja muutti verotilalliseksi Pirkkiöön = Björkö.

Abraham ja Cristina saivat paljon lapsia mm. kahdet kaksoset, mutta vain kaksi lapsista eli aikuisuuteen asti. Pienet lapset ja raskaus ehkä auttoivat heitä välttämään tappavaa tarttuvaa kuumetautia Suomen Sodan aikaan (1808-1809). Ensin kuoli kuuro eno Anders marraskuussa 1808, sitten veli Anders joulukuussa 1808 38 vuotiaana. Sitten veli Johan maaliskuussa 1809 ja kahden viikon kuluttua tästä äiti Cristina. Äiti ilmeisesti yritti pakoon sairautta Nikkalaan ja kuoli sinne. Myös Nikkalan Pekolan talossa kuolema korjasi useita henkilöitä. Olivatkohan osallistuneet hautajaisiin? (Huom! Johanin ikä kuollessa laskettu väärin 10v.)

Kuollut	Haudattu	Kylä	Talo	Henkilö	Kuolinsyy	vv	kk	vko	pv
29.11.1808	4.12.1808	N: Raumo		og: drg: Anders And:s: Nackula	feber	66
27.12.1808	22.1.1809	N: Raumo		And: Johanss: Nakkula	oang:	38
5.2.1809	5.3.1809	N: Raumo		og: h:b: Joh: Joh:s: Nackula	nerffeb:	46
18.2.1809	5.3.1809	Nickala		Enk: Stina Hansd:r Nackula	n:feb:	63
20.3.1809	30.4.1809	N: Raumo		gif: Maria Larsd:r Nackula	oang:	46

Kyseessä oli fältfeber - sotakuume, hermokuume rutoksikin sanotaan. 

Suomen sotilaat joutuivat perääntymään Pohjanmaalta. Oulussa tilanne kiristyi niin, että sotilaat joutuivat uimaan jäiden seassa Oulujoen yli. Heidän tuli perääntyä Kaakamojoen länsipuolelle kovassa pakkasessa, sairaina ja nälkäisinä. Kaakamossa oli lääninraja/seurakunnanraja. Sotilaiden majoitus oli Laivajärvessä. Upseeriston majoitus oli Torniossa. Sairaus oli huonosti parannettavissa ja erittäin tarttuva - jopa 6km säteellä ilmateitse. Tornion seudulla  välirauhan aikana kuoli n. 2000 sotilasta. Alaraumon  Nakkulan pihan läpi kulki maantie Kemistä Tornioon. Allaolevasta tilastosta näkyy myös siviilien kuolleiden kaksinkertaistuminen  Suomen sodan aikaan. Armeijanlääkäri Dahlgrenin mukaan ”Täällä Tornion alueella oltiin ja elettiin kuoleman valtakunnassa. Niin hirmuisella tavalla niitti Tuonen viikatemies saalistaan."  Sodan jälkeen väestön tuli ylläpitää Venäjän armeijaa. Sodan jälkeen lasten sairastavuus ja kuolleisuus lisääntyi.

Alatornio - Nedertorneå - tilastot

Vuodet	Kastettuja	Vihittyjä	Haudattuja	Sisään- muuttaneita	Pois- muuttaneita
1780 - 1789	1752	332	1430	0	0
1790 - 1799	1989	425	1539	0	0
1800 - 1809	2205	384	2701	0	0
1810 - 1819	1898	375	1459	119	133

Torniossa tällaista kuolleiduuden lisäystä ei näkynyt, upseerit olivat ilmeisesti paremmin huollettuja.

Lasten kastetodistusten kummien mukaan Cristiina seurusteli paljon naapuriensa kanssa ja oli paljon tekemisissä toisen Nakkulan, tätinsä Margaretan perheen kanssa. 

(Margareta kuoli 37 vuotiaana 1787, vattus: synnytettyään kymmenen lasta, joista yhdet kaksoset.)

Cristiina rakasti lapsiaan, oli monien lastenlastensa kummi.

Cristiina kuoli 76 vuoden iässä 1858 poikansa Abrahamin taloudessa oltuaan leskenä 16 vuotta.

4. sukupolvi lapset

Abrahamin ja Cristinan lapset:

Abraham ja Cristina saivat paljon lapsia mm. kahdet kaksoset, mutta vain kaksi lapsista eli aikuisuuteen asti. 

Lapsi Päivämäärä                          Syntymäpaikka

Johannes Nätsaari 19/07/1806 - ennen 1810 Pirkkiö

kummeina mm. Johan Nyström&hustr etc

Brita Greta Nätsaari 10/10/1807 - 25/05/1809 Pirkkiö

kummeina mm. Johan Nyström&hustr, Hans&Caisa Nätsaari ja Anders&Brita Nakkula

Salomon Nakkula 26/03/1810 - 13/04/1810 Alaraumo

kummeina mm. Henrik Nakkula ja Nils Vallo&Erika

Abraham Nakkula 08/03/1811 - 15/08/1883 Alaraumo, Alatornio

Lars Vallo&, Johan Tapanheikki&, Hans Henrikson Nätsaari

Henric Nakkula         07/03/1812 - ennen 1819 -"-

kummeina mm. Henric Nakkula ja Henric Vallo

Stina Caisa Nakkula 30/11/1813 - 29/12/1813 -"-

kummeina mm. Johan Mansika&, Isaac Nätsaari&, Gustaf Mansika&Eva Aronsdr Anttila

Eva Cajsa Nakkula 28/03/1815 - -"-

kummeina - huonoa käsialaa, kummeja on

Isaac Nakkula           25/12/1816 - 11/03/1817

kummeja mm. Änkan Maria Langinen, Hans Tapanheikki, Fredrik Nakkula&, Adv Savonius

Brita Lisa Nakkula 13/02/1819 - 03/09/1819

kummit mm. Haans Nätsaari&, Adv Savonius&

Johan Eric Nakkula  06/12/1820 - 26/03/1826

Nikolaus Nakkula 06/12/1820 - 03/01/1821

kummit mm. Henrik Nakkula&, Johan Lankila&, Fredrik Nakkuala&, Hans Tapani&, Johan Mansikka

Petter Nakkula         24/09/1823 - 08/10/1823

Johannes Nakkula 24/09/1823 - 08/10/1823 

kummeja mm. Henrik Vallo&, Matts Tapani&, Fredrik Nakkula&

Abrahamin lisäksi vain Eva Cajsa eli aikuiseksi. 

Abrahamilla on oma sivu seuraavassa sukupolvessa.

Eva Cajsa 

avioitui 21 vuotiaana 27 joul. 1836  Olof Olofsson Siitosen kanssa

27.12.1836  B:s: ungk: Olof Olofss: Siitonen B:d:P: Eva Caisa Abr:d:r Nakkula  

Olof oli Eva Cajsaa 3 vuotta vanhempi. Tutustumista auttoi ehkä se että Olof oli nuorena miehenä ennen avioliittoa Kyöstäjälla renkinä. Olof oli kotoisin Laivajärveltä  Siitosen Nro6 1/8 manttaalin talosta. Pariskunta asui aluksi Alaraumon Nakkulassa, josta he muuttivat Laivajärvelle 1838 ja saivat ainakin 5 lasta.  Olofista tuli Siitosen talon isäntä 1838.

Esim:

5.4.1839  Alexander, kummeina isä ja äiti + muita

24.6.1840 Maria Gustafva 

kummeina mm. isä ja äiti, Vallo&, Aleksandr&Brita Salomonsdr Kyöstäjä

3. sukupolvi Abraham Abrahams. Nakkula 1811-1883

Tarkastele sukupuuta.

Abraham syntyi Alaraumolla Nakkulan talossa 8.11. 1811, jolloin isä  Abram Henricson Näätsaari oli 44 vuotta vanha ja äiti  Cristina Johansdr Nakkula 29 vuotta vanha. Perheeseen syntyi paljon lapsia, mutta Abrahamin lisäksi vain Eva Cajsa jäi eloon.

Abraham eli siis hyvää vähälapsista perhe-elämää ja sai paljon huomiota osakseen.

Abraham meni naimisiin 30.12. 1836 25 vuotiaana kaksi vuotta nuoremman naapurin tytön Brita Kaisa Hannuntytär Tapanheikin kanssa. Mielenkiintoista, että samalla viikolla myös hänen ainoa sisarensa avioitui. Ilmoitukset vihittyjen kirjassa ovat samalla sivulla:

He olivat 7 vuotta lapsettomia, jonka jälkeen he saivat 8 lasta. Yksi lapsista , Eva Stina, kuoli muutaman kuukauden ikäisenä. Muut elivät aikuisuuteen. Heillä oli 3 voimakastahtoista poikaa ja 4 voimakasta tyttöä. Nälkävuosien varjossa(1866-1868) isännyyden jatko ja elämisen paikan hakeminen aiheutti ongelmia. Abraham myi puolet talosta vanhimmalle pojallensa Johanille , jossa kauppasopimuksessa Johan määrättiin huolehtimaan 2 nuorimmasta sisaresta täysi-ikäisyyteen (17v) asti.

Henkikirjan mukaan Nakkulan talossa Nro22 oli v. 1882 kaksi omistajaa:

Henrik vaimoinensa joilla oli 5 tytärtä (1 1 - 5 1 6 7), 1 mies ja 6 naista yhteensä 7 

Johan vaimoinensa, joilla oli kaksi tytärtä  sekä isä ja äiti (1 1 1 3 2 4 6) 2 miestä 4 naista yhteensä 6

Suomen väestön kehitys kertoo, että maassa meni melko hyvin. Abrahamin aikana väestö yli kaksinkertaistui.
1810 863 300          +3.7%
1820 1 177 500 +36.4%
1830 1 372 100 +16.5%
1840 1 445 600 +5.4%

1850 1 636 900 +13.2%
1860 1 746 700 +6.7%
1870 1 768 800 +1.3%
1880 2 060 800 +16.5%

Väestön kasvu pysähtyi 1866-1868, kun Suomessa oli ankarat nälkävuodet

Abraham kuoli 15.8. 1883 72 vuotiaana Johan poikansa taloudessa.