1600 luvun loppu
1600 luvulla Saamelaiset kalastelivat merenrannalla Peräpohjolassa ja metsästelivät erämaita aina Keskisuomea myöten. Savosta tuli paljon uudisasutusta Peräpohjolaan. Tornio eroaa Alatorniosta omaksi seurakunnakseen ja saa kaupungin oikeudet. Näissä tapahtumissa mainitaan Wallot, Kasat, Mansikat ja Saxit- ei Nackua.
1600 luvun lopulla oli suuret kuolonvuodet. 1695-1696 myöhäinen kesä, aikaiset hallat ja seuraavan talven kesä keskellä talvea vei kansalta viljat, siemenviljat, karjat ja kaiken vaihdettavan. Nälkä vei kerjuulle ja tauteihin. 20-25% väestöstä kuoli. Pohjoiseen kerättiin avustuksia ympäri Euroopan.
Väestön kehitys Suomessa:
1650 450 000 +50.0%
1695 500 000 +11.1%
1721 391 000 −21.8%
1750 421 000 +7.7%
1760 491 000 +16.6%
1770 561 000 +14.3%
1780 663 000 +18.2%
1790 705 600 +6.4%
Kartta Raumolta vuodelta 1681
N=Nakkula M=Vallo O,P= Mansikat D,B=Tapanit / Kasat ja Niemitalot puuttuu kartasta - sijaitsevat ylempänä.
Raumon Wirtojen Warsilla on myös kartta s.29, verotuskartta vuodelta 1681. Siina Nakkulassa on 2 taloa N ja L. Tällöin tila on siis jakaantunut kahtia. Molempien talojen haltijana oli leskiemäntä. Nacku nimitys olisi siis voinut tulla näistä leskiemännistä, mutta kun kartoissa 1681 on jo tilan kohdalla N, niin taitaa nimi olla aikaisempaa perua.
"Olisiko se Nakkulan synty just tässä silmiemme edessä. Sotilaita - ja sotilastorppa. Maata sai valtaamalla (aloittamalla hoitamisen) ja ilmoittamalla siitä kylän luotetulle miehelle.
Tuvan Maiju muisteli Piehin rannassa olleen savupirtti, siis Margareta lesken tila."
 |
| Nakkulan puumerkki |
 |
| Manttaalikirja v. 1702, melko hyvin luettava. Leskiemännät Mansikan ja Wallon välissä. Aikaisemmissa 1600 luvun manttaalikirjoissa ei ole sukunimiä ollenkaan eikä käsiala ole luettavaa. |
Manttaalikirjat ja kirkonkirjat on tähän aikaan niin huonosti luettavia, että laitan Hiskin haun. Tämä on meidän Nakkulan talon leskiemäntä. Kun en osannut käsialaa lukea, niin kysyin asiantuntijoilta Facebookin sukututkimusryhmästä, ja heidän mielestään lukee:
Juliaana sotilaan leski , mitä tämä Clemet Johansson nimen perässä tarkoittanee? S. vuonna 1664.
toisen talon Margareta sotilaan/lasimestarin leski. (Manttaalikirja v. 1702)
"Mistähän lasinvalmistus oli opittu, melko harvinaista tuohon aikaan. Ehkä sotamatkoilta tai Ruotsin lapin lasihyteistä."
1700 luku
Juliaanasta (ja miehestään Ericistä) löytyy manttaalikirjojen lisäksi rippikirjoista vain seuraava tieto:
| Kuollut | Haudattu | Kylä | Talo | Henkilö | Kuolinsyy | vv | kk | vko | pv |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 11.2.1731 | 28.2.1731 | Ned. Raumo | Juliana Larsd:r | 67 | |||||
| alkup - PIK: Erich Michelssons änckia, ell. Olof Nackus mor. | |||||||||
ja tässä hänen poikansa Olof s.1686, joka 1715 manttaalikirjojen mukaan Nakkulan isäntä:
| Syntynyt | Kastettu | Kylä | Talo | Isä | Äiti | Lapsi |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 19.1.1728 | 21.1.1728 | Ned: Raumo | Olof Erss: Nacku | Anna Jönsd:r | Erich | |
| 24.8.1733 | 26.8.1733 | Ned: Raumo | Olof Erss: Nacku | Anna Jönsd:r | Olof (+) | |
| 22.3.1738 | 25.3.1738 | Ned: Raumo | Olof Erss: Nackula | Anna Jönsd:r | Margaretha |
Haudatut
| Ikä | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuollut | Haudattu | Kylä | Talo | Henkilö | Kuolinsyy | vv | kk | vko | pv |
| 20.3.1748 | 10.4.1748 | Ned. Raumo | Olof Erichsson Nackula | 62 | |||||
| alkup - PIK: m. Juliana Larsd:r | |||||||||
Olofille syntyi siis poika Eric, josta tuli seuraava isäntä. Syntymävuosi 1728 on kylläkin sukkela. Olisiko ensimmäinen Eric kuollut ja toinen Eric ollut Olofin kaksoisveli? Kaikissa myöhemmissä kirkonkirjoissa syntymävuosi on 1733.
Eric Nakkula 1733-1791
Rippikirja 1764-1770. (Tässä näkyy jo viittaus Beculaan ja uuteen vaimoon.)
Eric avioitui Margaretha Pärsdr Innalan (1734-1771) kanssa Nikkalasta 6.4.1755 ja sai häen kanssaan lapset :
Olof 1756, Peter 1757, Anna 1758, Caisa 1765 ja Abram 1768-1804
Margaretha Innala kuoli 1771 ja Eric möi talon, muutti lapsineen Nikkalaan Pekolan taloon.
Hän meni uusiin naimisiin1775 nimellä Eric Pekola,
koska oli Nikkalan Pekolan 1/6 manttaalin talon Nro23 isäntä.
Vihityt
| Kuul. | Vihitty | Kylä | Talo | Mies | Vaimo | Kylä | Talo |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| | 30.3.1775 | Nikkala | Änk Erich Olsson Pecola | änk. Anna Larsdr. | Påtan |
Tässä linkki rippikirjaan v. 1780-1797 Kärsbäck = Nikkala
Eric kuoli 1791 eli asui Nikkalassa 19 vuotta.
1800 luvulla Pekolan tilan isäntänä näyttää oleva Johan Nilss. Pekola, mutta hänkin kuoli nuorena. Olisikohan tämä Johan ollut toisen vaimon poika edellisestä liitosta?
Monia Suomen sota vei heistäkin.
| Ikä | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuollut | Haudattu | Kylä | Talo | Henkilö | Kuolinsyy | vv | kk | vko | pv |
| 30.1.1791 | 13.2.1791 | Kjärsbäck | G: B; Olofs s: Eric Pekula | h: feb: | 57 | ||||
| 29.5.1804 | 3.6.1804 | Nikkala | og: drg: Abram Erss: Pekula | sv:sj: | 35 | ||||
| 5.1.1809 | 5.2.1809 | Nickala | Enk: Anna Larsd:r Pekula | feber | 68 | ||||
| 21.1.1809 | 5.2.1809 | Kärsbäck | og: p: Juliana Ersd:r Pekula | feber | 25 | ||||
| 13.1.1809 | 5.2.1809 | Nickala | og: drg: Pehr Erss: Pekula | feber | 50 | ||||
| 4.3.1813 | 4.4.1813 | Nickala | gif: h:b: Johan Nilss: Pekula | lungs | 39 | ||||
Siltähän se siis näyttää, että alkuperäisiä Nakkuloita emme ole. Näin on käynyt useimmissa taloissa vuosien varrella. Omistajat ovat vaihtuneet, mutta tila menee eteenpäin siitä huolimatta.
Varsinkin 1800-l puolivälissä Raumolla monet talot vaihtoivat omistajaa, esim Tapani ja Tussari. Verot oli maksettava, perijänä kirkko. Jos jätti maksamatta kolmannen kerra, vietiin tila, olosuhteista riippumatta. Ostajana oli usein kirkkoherra tms. Myös lapsikuolleisuus pieneni eikä tilasta ollut jakaa jokaiselle lapselle. Tuli torppareita, mäkitupalaisia ja renkejä omassa kotitalossa tai naapurissa. Torppari oli vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta. Mäkitupalaisilla oli vuokralla vain lähinnä asuntotontit. Torpparit maksoivat torppansa vuokran maanomistajalleen tyypillisesti tekemällä päivätöitä eli taksvärkkiä vuokranantajansa tilalla. Toisinaan vuokraa maksettiin myös torpan tuotteilla. 1918 tuli torpparilaki, joka laki oikeutti vuokratilalliset halutessaan lunastamaan tilansa itselleen. Torpparilain perusteella lunastettiin 1940-luvulle mennessä 45 000 tilaa itsenäisiksi.
Katsotaas siis minne ne juuret juontaa seuraavilta sivuilta.
