Juho Pekka (Janne) Nakkula
Tarkastele sukupuuta.
Juho Pekka syntyi Alaraumon Nakkulan taloon 19. syyskuuta 1887. Hän oli kaksospuoli, toinen kaksosista (Henrik August) ei selvinnyt aikuiseksi.
Vanhemmat, ikä Jannen syntyessä
Isä: Johan Abram Abramsson Nakkula (44 vuotta)
Äiti: Brita Maria Pehrsdotter Tussari (33 vuotta)
Nakkulan talossa oli Pirtti, Tupa (Maijun), kamari ja porstua, josta sisäänkäynti kaikkiin kolmeen huoneeseen.
Janne asui Nakkulan Pirtissä vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Isoäiti Brita kuoli vuonna 1900. Olisikohan vanhojen ihmisten paikka ollut kamari. Porstuassa oli kylän posti. Talon koko oli enää 1/8 mantaalia. Toinen puoli taloa/tilaa oli 25/4 1885 myyty Matti Tuomalle, joka puolestaan antoi/vuokrasi sen asuttavaksi Arvid ja Hilda Saarelalle.
Henkikirja 1915 mukaan Nakkulan talo siirtyi Jannelle 11/11 1914 ja samalla siitä seurasi isän ja äidin elatusvelvollisuus. HKT = huonekuntalainen = asuu talossa omistamatta
Aviopuoliso
Olga Eliisa Juntura 1884-1967
Kuulutus ja vihkiminen 1915, jolloin Janne oli 28 vuotias, Olga 31 vuotias.
Juho Pekka sai kokea Suomen itsenäistymisen 1917.
Suomen itsenäisyyssenaatti teki esityksen uudeksi hallitusmuodoksi 4.12., jonka eduskunta hyväksyi 6.12.1917.
Ensimmäinen maailmansota romahdutti Venäjän. Venäjän sisällissodassa kukaan ei käyttänyt Venäjällä laillista valtaa, mutta valtaan nousseet olivat valmiit tunnustamaan Suomen itsenäisyyden. Kansankomissaarien neuvosto teki myönteisen päätöksensä 31.12. 1917, jonka jälkeen muutkin maat saattoivat tunnustaa Suomen itsenäisyyden.
Hän sai kokea myös erittäin läheltä, kun Suomi ajautui katkeraan sotaan aivan itsenäisyytensä alkutaipaleella. Kyseessä oli sisällissota, jossa vastakkain asettuivat juuri itsenäistyneen maan omat kansalaiset. Molemmilla osapuolilla oli takanaan ulkoisia valtoja: valkoisilla keisarillinen Saksa ja punaisilla Neuvosto-Venäjä. Osapuolista käytetään nimityksiä punaiset ja valkoiset. Merkittävät sotatoimet kestivät neljä kuukautta helmikuusta toukokuuhun. Vuoden 1918 sisällissota jätti syvät haavat. Molemmat sodan osapuolet syyllistyivät raakuuksiin ja terroriin. Etelä-Suomi oli punaisten valta-aluetta;Keski- ja Pohjois-Suomi olivat valkoisten hallussa. Tuvan sisar Maijun mies joutui menemään Ruotsin puolelle maanpakoon osallistuttuaan toimintaan punaisten puolella. Maiju ja lapset jäivät Tupaan.
Janne oli aktiivinen, valittiin mm. Kansanopiston huvitoimikuntaan.
Hän toivotti perheineen 31/12 1918 Hyvää Uutta Vuotta 1919 Pohjolan Sanomien etusivun yhteisilmoituksessa.
Juho Pekka kuoli 20. maaliskuuta 1919. Ikä kuollessa 31 vuotta. Juho Pekka oli roteva isokokoinen mies, kuten poikansa Veikko aikanaan. Odottamatta ja yllättäen tämä tuore aviomies ja kolmen pienen lapsen isä sairastui lavantautiin ja kuoli viikon kuluttua Linroosin talon kulkutautisairaalassa Alaraumolla.
Pirtti ja hevonen. Hevonen oli tärkeä sekä maatöissä että kulkemiseen ja kuljettamiseen. Kuvassa etualalla Pentti Ahvenjärvi (Antonin vanhin poika) ja hänen vaimonsa Aino.
Lapset
Veikko Johannes Nakkula 02/12/1915 - 22/01/1974
Vilho Henrik Nakkula 12/08/1917 - 26/01/1988
Vieno Elisabeth Nakkula 12/12/1918 - 29/06/1980
Lapset olivat isänsä kuollessa 3v, 1½v ja 3kk
Jannesta ei ole kovinkaan paljoa tietoa saatavilla eikä paljoa muistitietoakaan. Kuoleman jälkeen elämä jatkuu Nakkulan talossa.
Kuvassa ylärivissä: Veikko&Ellen Nakkula ja Vieno Pajari
Keskirivissä: Elvi Puotiniemi ja Maila Erkinantti
Alarivissä: Erkki Erkinantti, Aarre Pajari, Ida ja Markus Savikuja, Ville Nakkula
Juho Pekka syntyi Alaraumon Nakkulan taloon 19. syyskuuta 1887. Hän oli kaksospuoli, toinen kaksosista (Henrik August) ei selvinnyt aikuiseksi.
Vanhemmat, ikä Jannen syntyessä
Isä: Johan Abram Abramsson Nakkula (44 vuotta)
Äiti: Brita Maria Pehrsdotter Tussari (33 vuotta)
Nakkulan talossa oli Pirtti, Tupa (Maijun), kamari ja porstua, josta sisäänkäynti kaikkiin kolmeen huoneeseen.
Janne asui Nakkulan Pirtissä vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Isoäiti Brita kuoli vuonna 1900. Olisikohan vanhojen ihmisten paikka ollut kamari. Porstuassa oli kylän posti. Talon koko oli enää 1/8 mantaalia. Toinen puoli taloa/tilaa oli 25/4 1885 myyty Matti Tuomalle, joka puolestaan antoi/vuokrasi sen asuttavaksi Arvid ja Hilda Saarelalle.
Henkikirja 1915 mukaan Nakkulan talo siirtyi Jannelle 11/11 1914 ja samalla siitä seurasi isän ja äidin elatusvelvollisuus. HKT = huonekuntalainen = asuu talossa omistamatta
Aviopuoliso
Olga Eliisa Juntura 1884-1967
Kuulutus ja vihkiminen 1915, jolloin Janne oli 28 vuotias, Olga 31 vuotias.
Juho Pekka sai kokea Suomen itsenäistymisen 1917.
Suomen itsenäisyyssenaatti teki esityksen uudeksi hallitusmuodoksi 4.12., jonka eduskunta hyväksyi 6.12.1917.
Ensimmäinen maailmansota romahdutti Venäjän. Venäjän sisällissodassa kukaan ei käyttänyt Venäjällä laillista valtaa, mutta valtaan nousseet olivat valmiit tunnustamaan Suomen itsenäisyyden. Kansankomissaarien neuvosto teki myönteisen päätöksensä 31.12. 1917, jonka jälkeen muutkin maat saattoivat tunnustaa Suomen itsenäisyyden.
Hän sai kokea myös erittäin läheltä, kun Suomi ajautui katkeraan sotaan aivan itsenäisyytensä alkutaipaleella. Kyseessä oli sisällissota, jossa vastakkain asettuivat juuri itsenäistyneen maan omat kansalaiset. Molemmilla osapuolilla oli takanaan ulkoisia valtoja: valkoisilla keisarillinen Saksa ja punaisilla Neuvosto-Venäjä. Osapuolista käytetään nimityksiä punaiset ja valkoiset. Merkittävät sotatoimet kestivät neljä kuukautta helmikuusta toukokuuhun. Vuoden 1918 sisällissota jätti syvät haavat. Molemmat sodan osapuolet syyllistyivät raakuuksiin ja terroriin. Etelä-Suomi oli punaisten valta-aluetta;Keski- ja Pohjois-Suomi olivat valkoisten hallussa. Tuvan sisar Maijun mies joutui menemään Ruotsin puolelle maanpakoon osallistuttuaan toimintaan punaisten puolella. Maiju ja lapset jäivät Tupaan.
Janne oli aktiivinen, valittiin mm. Kansanopiston huvitoimikuntaan.
Hän toivotti perheineen 31/12 1918 Hyvää Uutta Vuotta 1919 Pohjolan Sanomien etusivun yhteisilmoituksessa.
Juho Pekka kuoli 20. maaliskuuta 1919. Ikä kuollessa 31 vuotta. Juho Pekka oli roteva isokokoinen mies, kuten poikansa Veikko aikanaan. Odottamatta ja yllättäen tämä tuore aviomies ja kolmen pienen lapsen isä sairastui lavantautiin ja kuoli viikon kuluttua Linroosin talon kulkutautisairaalassa Alaraumolla.
Pirtti ja hevonen. Hevonen oli tärkeä sekä maatöissä että kulkemiseen ja kuljettamiseen. Kuvassa etualalla Pentti Ahvenjärvi (Antonin vanhin poika) ja hänen vaimonsa Aino.
Lapset
Veikko Johannes Nakkula 02/12/1915 - 22/01/1974
Vilho Henrik Nakkula 12/08/1917 - 26/01/1988
Vieno Elisabeth Nakkula 12/12/1918 - 29/06/1980
Veikko 1916
Vieno ja Ville 1920-luvun alku
Lapset olivat isänsä kuollessa 3v, 1½v ja 3kk
Jannesta ei ole kovinkaan paljoa tietoa saatavilla eikä paljoa muistitietoakaan. Kuoleman jälkeen elämä jatkuu Nakkulan talossa.
Kuvassa ylärivissä: Veikko&Ellen Nakkula ja Vieno Pajari
Keskirivissä: Elvi Puotiniemi ja Maila Erkinantti
Alarivissä: Erkki Erkinantti, Aarre Pajari, Ida ja Markus Savikuja, Ville Nakkula
