Abraham Henrikson Nätsaaren lapsuudesta ei löydy kirkonkirjoista tietoa, ei syntymästä, kasteesta eikä rippikoulusta. Syntymäaika ilmenee aikuisiän rippikirjoista. Nätsaaren tilalta nro 11, jonka isäntä hänen isänsä Henrik Danielsson Nätsaari (Pritz) on, löytyy kyllä lapsia ja niiden puolisoita jne. Abrahamia (tai Isakia) ei kuitenkaan näy.
Tilanne rippikirjoissa 1780-1790
Abrahamin syntymäaika näille vanhemmille on kuitenkin mahdollinen, lapsia on syntynyt aina 1748 - 1769, joten ikäeroa lapsilla oli jopa 20 vuotta. ( Abrahamin syntyessä 44 ja 41 vuotiaita). Abrahamin syntyperästä ei ole täyttä varmuutta, koska sukuniemeä ei siihen aikaan ollut - vaan tilan nimi. Ei lähipiirissä kuitenkaan ole muitakaan Henric nimisiä isäksi sopivia. Rippikirjassa 1800-1818 on kirjattuna Abraham perheineen ja Isak perheineen. Tila Nätsaari Nro 12 on kulkenut Nätsaaren suvussa ja pieni katkos tuli 1790 alussa kun Samuel Hansson Nätsaari (äidin=Brita Hansdr:n veli) kuoli 1792 ja jälkeläisetkin muutaman vuoden sisällä.
Nätsaaren tila Nro 12 on verotila, jonka omistamiseen liittyy rasite ylläpitää kirkonmies förgångsman Johan Nyströmiä puolisoineen (s. 1748, k. 1827). 1790 lopussa hänen poikansa Johan Johansson ja vaimonsa Ella Niemi yrittivät hoitaa tilaa muutaman vuoden. 1803 Abraham Henrikson ilmestyy ensimmäisen kerran henkikirjojen mukaan Nätsaaren tilan Nro 12 isäntänä. Taloon muutti pian myös Isak Henrikson puolisoineen. Isak siirtyi isännäksi Abrahin muutettua Nakkulaan. Johan Nyström kuoli 1827.
Abrahamin äiti Brita Hansdr kuoli 1798 ja isä Henrik Danielsson kuoli 1800.
Abraham oli poikamies ja verotilan talonpoika avioituessaan Cristina Johandr Nakkulan kanssa 26.12. 1805.
Avioituessaan Abraham oli 38 vuotias ja Cristina 23 vuotias. Avioiduttuaan he asuivat Pirkkiössä Nätsaaren tilalla Nro 12.
Suomen Sota käytiin 1808 - 1809. Erityisen ankarasti sota koski Nakkulan taloa, jossa kuolivat kaikki. Nakkulan 1/4 manttaalin talon jäädessä tyhjäksi, he muuttivat sinne 1809. Heidän elämänsä siellä muotoutui ihan hyväksi. Heillä oli palvelusväkeä (2 renkiä ja 2 piikaa) ja Abraham valittiin kylä kuudennusmieheksi (6. man), joka oli kylän luottamusmies. Valinta oli oikea, sillä kaikki tapahtumat jotka jotenkin koskivat Abrahamia on hyvin ja ajoissa dokumentoitu ja löydettävissä kirkonkirjoista.
 |
| Abraham Henricsson Nakkula, puumerkki |
Tässä on perunkirja Johan Johansson Nakkulan jälkeen, ilmoittajana lanko Abraham Henriksson.
Tämä linkki näkyy vain SSHY:n jäsenille. Näpäytä katsoaksesi kuvaa tarkemmin.
 |
| 1/4 manttaalin tila rakennuksineen, rautatyökaluja esim: kirves, saha, ruuvauskone, aura, kuokka ... |
 |
| höylä, harava, villasakset, purje, 8 silakkaverkkoa, 13 pientä verkkoa, 6 lohiverkkoa, sänkkyvaatteina mm. raanu, hevonen, lehmä, hieho ja 3 lammasta, paljon rahasaatavia ( enimmät Lars Larsson Tapani 37 ja Olof Kasala 38 talaria) |
"Olikohan tuo raanu juuri se, joka 1940 talvisodan pakkasissa pelasti Villen ja sotakaverin, kun joutuivat partioreissulla jumiin. Olga-äiti oli laittanut sen Villen matkaan rintamalle."
"Perunkirjan perusteella Nakkula ei ollut suuri vilja- tai karjatila. Olisiko kalastus ollut enemmän sydäntä lähellä ja viljelystä pientilallisen elämisen tarpeiksi. Verkkojen lukumäärä oli säädelty, moneenko kullakin tilalla oli oikeus. RWW kirjassa tästä luettelo."
He saivat myös huokaista helpotuksesta sodan suhteen. Suomen ameija perääntyi ja entinen läänin- ja seurakunnanraja Kaakamojoesta muutui valtakunnanrajaksi Torniojokeen. Venäläiset sotilaat jäivät ja heitä oli talonpoikien ylläpidettävä. Elämä seurakunnassa ja Torniojokilaaksossa sai muuten pysyä lähes ennallaan ja rajakysymyksistä neuvoteltiin hyvässä sovussa. Sodan seurauksena Suomi sai autonomisen aseman ja omat valtiopäivät jo 1809. Suomi sai pitää vanhat lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa, eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. Suomen perustuslaeiksi jäivät Kustaa III:n aikaiset lait, joissa hallitsijalla on suuret valtaoikeudet. Nyt Suomelle luotiin kuitenkin oma erillishallinto. Kolmen vuoden kuluttua tästä 1812 Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I halusi Suomen pääkaupungin lähemmäksi Pietaria ja kauemmaksi Ruotsista - Helsingin. Samassa yhteydessä Carl Ludvig Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uudelleen palon jäljiltä, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi.
 |
| Edlund 1893 Suomen S Suuriruhtinaskunta |
Lasten kastetodistusten mukaan Abraham piti hyviä suhteita Johan Nyströmiin. Hyvät suhteet olivat myös Nätsaaren kumpiinkin tiloihin vielä Nakkulan isäntänä olleessaankin.
Abraham kuoli 75 vuotiaana 1842 kuolinsyynä kasvain.
